keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Ruma sana

 Nyt tuli sellainen ajatus kun mietin asioita kuten jumalan pilkka, ateismi tai vaikkapa saatananpalvonta. En tiedä mutta tuntuu että usein vaikkapa ateismin ja satanismin yms. takana on katkeruus uskontoja ja sitä kautta Jumalaa kohtaan. Mitä enemmän uskontojen nimissä soditaan tai tapetaan tai käyttäydytään rakkauden vastaisesti herkän ihmisen viha ja katkeruus ja avuttomuus kääntyy Jumalaa vastaan ihan kuin Jumala olisi syyllinen näiden uskonnonharjoittajien toimiin. Tosiasiassa saatananpalvoja voisi hyvin olla minkä tahansa uskonnon jäsen koska siellä tämä vasta puoli tai pimeä puoli tai negaatio aivan varmasti näyttelee osaansa. Minusta olisi kuitenkin todella tärkeää osata erottaa mikä on Jumala. Se ei ole uskonto, ei yksikään kirja tai opus. Jumala on rakkaus, se on äidin ja isän rakkaus lastaan kohtaan. Se on myötätunto ja kyyneleet ja auttamisenhalu, se on ystävyyttä, armeliaisuutta, hyväksymistä ja kaikkea hyvää.  Jos uskonnon nimissä on tapettu ja sodittu ei se ole Jumalan aikaan saannosta vaan vastapuolen. Minulla on tunne että meidän pitäisi kunnioittaa Jumalaa aidosti, uskonnoista riippumatta, miten kukakin haluaa nimetä Jumalansa. Minulla on tunne että jos ihmiset voisivat antaa anteeksi uskontojen luoman väärän kuvan meidän kaikkien yhteisestä rakkaasta Luojasta maailma voisi olla parempi paikka. Uskon että ihminen joka kutsuu itseänsä ateistiksi ja haluaa hyvää kaikille ja arvostaa luontoa on aivan oikealla jäljellä. Mutta turhaan pilkataan Jumalaa uskontojen vuoksi koska Jumala on kaikkien uskontojen yläpuolella meidän kaikkien  Luoja ja jos pilkkaamme Luojaa pilkkaamme myös itseämme ja teemme pahaa myös itsellemme ja muille.
Jos ei osaa kutsua Jumalaa nimellä, silläkään ei ole väliä mutta kannattaa todellakin erottaa että voimme valita kahden eri voiman välillä. Jumalan voima on valtava ja olemme osa Jumalan sielua, vastavoima yrittää meitä tuomaan kaiken sen pahan puolen itsestämme esiin. Jumalan puoli korostaa enempi sitä mikä tekee meidän sydämeemme rauhan ja saa aikaan hyvää itselle ja muille. Jumala haluaa nähdä sielumme loistavan, vastapuoli haluaa kovettaa sydämemme ja tehdä ahneeksi ja kyyniseksi. Vastapuolen voima on kyllä menestynyt kannattajien haalimisessa se on selvää. Mutta loputtomiin se ei ole mahdollista. Elämä on meille suuri salaisuus ja emme kaikkea millään tiedä tai ymmärrä. Olisi hienoa jos emme antaisi viedä itseltämme toivoa ja uskoa parempaan ja rauhaisampaan maailmaan joka alkaa vaikka siitä että yritämme löytää rauhan sisältämme hiljaisuudesta. Jooga, meditaatio ja itsensä rakastaminen ja arvostaminen ja yhdessä Jumalan kanssa oleminen tai Luonnossa oleminen ovat avuksi. Rukoilu Korkeammalle voimalle, Jumalalle voi olla pelkkää mielessään puhumista, voi jutella aivan kaikesta ja katsoa mitä tapahtuu.


Sellaiseen asiaan haluaisin kiinnittää myös huomiota kuinka uskontojen sisällä tuomitaan toisin uskovat lähinnä saatanallisiksi automaattisesti, vain oma suljettu ryhmä on Jumalan oma ja erityinen. Silloin jos uskonnossa tällaista halutaan tarjota, pelottelua ja rajoittamista voi tarkoin miettiä olisoko se pieni piru tullut visitiille tänne meidän lahkoomme ja miettiä kumpaa todella haluaa palvella. Jumala osaa nähdä ja antaa anteeksi, ei hän välitä millä tavalla me järkeistetään nämä uskonasiamme, hän näkee sydämeemme ja sieluumme ja hänen rakkaus on niin suuri että nuo näkemys jutut ovat naurettavan mitättömiä hänelle. Mutta mitättömiä eivät ole sydämen teot ja ajatukset hänen kaikkia luotuja kohtaan. Hän rakastaa kaikkia huolimatta mihin lahkoihin tai lokeroihin kukakin kuuluu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti